Vierailin tänään Helsingin Lönnrotinkadun Kierrätyskeskuksessa. Käytän sanaa vierailin, koska hypistelin varmaan tsiljoonaa eri esinettä ja - nautin! Kirpputorit ovat suosikkejani ja Kierrätyskeskus niin Espoon Matinkylässä kuin tuo Lönkan paikka (joka sijaitsee lähempänä työpaikkaani) ovat molemmat suosikkejani.

Tänään mukaan tarttui sisustusmateriaalia toimistoa varten (yksityisyrittäjänä kun voi hyvin valita työtilaan mitä mieleen pälkähtää). Poimin metalli- ja muovisälää mukaan kilohintaan "karkkipusseihin" ja liimailin näitä dominonpaloja ja muita hylätyn kirjan kansiin (à 50 senttiä) kuumaliimapyssyllä nyt illalla. Sain aivan uniikin ja loistavan sisustuselementin toimistooni, jossa riittää myös muille ihailemista. (Tykkään siitä, että ihmiset kokevat kotimme - ja työpaikkani - viihtyisäksi.) Lisäksi ostin kolme viinyyilevyä, joita käytän nyt pöytäliinan sijaan hyllyn koristeena, sekä tosi kitchin keraamisen joutsenkukkaruukun. Siihen ostan ehkä (ihan uuden) kaktuksen, kunhan ehdin.

Kierrätystä tulee minusta harrastaa kaikessa mitä voi. Tuskin olen yhtäkään vaatetta ihan ostanut uutena pojallemme, ja lähes kaikki leikkikaluista keittiöpyyhkeisiin ostan käytettynä. En vaan saa uuden hankkimisesta samaa ihanaa fiilistä. Kirppisshoppailu on parhaimmillaan löytöretkeilyä. (Huutonetti on hyvä korvike, mutta eihän siitä samanlaisia kicksejä saa.) Erityisesti lämmittää mieltä, että näin voi myös säästää luontoa. Tiesitkö että kiloon vaatekangasta käytetään tehtaassa kilo keminkaaleja (lähde)?

Huomenna kierrätämme toivottavasti perheen kanssa entisiä pihakiviämme uuteen paikkaan. Jos vaan sää sallii. Tänään jo istuttelin pistokkaita pihamaalle uusiin paikkoihin. Kierrätystä sekin. Ja arkiliikuntaa :)